Päivitetty 3.2.2004

Sykkeessä

Varhaisen vuorovaikutuksen seminaari
HYVINKÄÄ 19-21.3.2004
Rantasipi Sveitsi
Yhteistyössä Musiikkileikkikoulunopettajat ry ja Suomen musiikkiterapiayhdistys ry

TIIVISTELMÄ

TEIJA CARLSSON Teija Carlsson on pohjakoulutukseltaan mus.kand. Hän on työskennellyt viulunsoiton opettajana ja muusikkona mm RSO:ssa. Musiikkiterapeutiksi Teija Carlsson valmistui vuonna 2000 Sibelius-Akatemiasta. Hän toimii yksityisenä ammatinharjoittajana pääkaupunkiseudulla, mm. Hgin Ensikodissa varhaisen vuorovaikutuksen parissa yksilö-, pari- ja ryhmäterapeuttina. Musiikkiterapeuttina hän työskentelee myös autististen lasten ja perheneuvolan asiakkaiden kanssa. Teija Carlsson opiskelee tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston musiikkiterapian maisterikoulutuksessa. "Eiks joku muu vois leikkii tän äitii" - musiikkiterapiaa ensikodissa Helsingin ensikoti ry on lastensuojelujärjestö. jonka tarkoituksena on tukea yksinhuoltajaperheitä ja kriisissä olevia vauvaperheitä. Ensikotityö on sisällöltään ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lasten-suojelutyötä sekä vanhemmuuden arviointia. Toiminnan kohderyhmänä ovat vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa runsaasti tukea tarvitsevat vauvaperheet esim. teinivanhemmat, maahanmuutta-japerheet sekä perheet, joissa vanhemmilla on päihde, mielenterveys- tai elämänhallintaongelmia tai heikkolahjaisuutta. Kuvaan luento-osuudessani varhaisen vuorovaikutuksen erityispiirteitä työskennellessäni musiikkiterapeuttina erityistä tukea tarvitsevien vanhempien ja vauvojen kanssa. Kun äidin kannattelevuus pettää tai on heikko, puuttuu hänen ja vauvan vuorovaikutuksesta vitaaliaffek-tiivisuus ja yhteisten hetkien merkitys. Äidin vuorovaikutuskäyttäytyminen voi näkyä passiivi-suutena, jolloin hän ei kykene, ymmärrä tai jaksa havaita vauvan viestejä. Äiti voi olla tunkeileva ja epäjohdonmukainen vuorovaikutuksessaan. Vuorovaikutuksessa voi olla negatiivinen tunnelataus, äiti saattaa nähdä vauvan vaativana, vieraana, vauva ei vastaa mielikuvaa fantasiavauvasta. Vastavuoroisuutta voi sävyttää äidin pettymys itseensä äitinä. Oman vauvan läsnäolo herättää vanhemmissa varhaisia omaan äitiin liittyviä tunteita, ajatuksia ja muistoja. Vauva koskettaa äidissä jotain hyvin primitiivistä ja saattaa nostattaa vaille jäämisen, pettymyksen ja surun tunteita siitä, miten itse on tullut hoidetuksi. Uudet tunteet saattavat pelästyttää ja vaikeuttaa todellisen vauvan kohtaamista. Äitiyden kokemukset ovat vahvasti yhteydessä omiin representaatioihin, subjektiivisiin kokemuksiin ja mielikuviin omista varhaisista kiintymyskokemuksista. Vuorovaikutussuhteeseen fokusoivan terapiasuhteen ja - työskentelyn tavoitteena on äidin ja vauvan välistä kohtaamista ja kontaktia aikaansaavien ja vahvistavien hetkien mahdollistaminen. Kuvailen työskentelyn painopisteitä ja terapeuttisia lähestymistapoja äiti-vauva ryhmäterapiassa sekä äiti-vauva pariterapiassa. Hauraassa ja haavoittuvassa vuorovaikutussuhteessa terapeutti on sekä äitiä että vauvaa varten kannatellen heitä molempia keskinäiseen vuorovaikutukseen. Osuudessani pohdin äidin omaa hoivatuksi tulemisen tarvetta. Terapiasuhteen alussa äidin subjektiivisen kokemuksen tasolla työskentelyn yhtenä menetelmänä käytän WMCI-haastattelua.

EDELLISELLE SIVULLE  |   Takaisin Musiikkiterapiayhdistyksen kotisivulle

Luotu 03.02.2004