Siskoanneli Ruuskanen valmistui sosionomiksi Lahden ammattikorkeakoulusta 2001, aiemmalta koulutukseltaan hän on kehitysvammaisten hoitaja. Hän on jatkokouluttautunut useaan otteeseen erityisesti kuurosokeustyöhön sekä koti- että ulkomailla.
Siskoanneli Ruuskanen on toiminut kehitysvammaisten hoitajana mm. Rinnekodissa Espoossa sekä Pääjärven kuntayhtymässä. Aistimonivammaisten kuntoutusohjaajana hän on työskennellyt Pääjärven kuntayhtymässä vuodesta 2003. Hänen työnkuvaansa kuuluu palvelujen arviointi- ja kehittämistyötä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Työ muodostuu pääasiassa asiakastyötä tekevän lähihenkilöstön ohjauksesta, asiakastyön pedagogisesta suunnittelusta ja arvioinnista sekä henkilöstökoulutuksesta. Työnkuvaan kuuluu myös pohjoismaista ja kansallista yhteistyötä alan toimijoiden kanssa.
Vuorovaikutus syntyy jaetuissa kokemuksissa
Tämä esitys perustuu kokemuksiin aistimonivammaisten ja kuurosokeiden henkilöiden kanssa tehdystä työstä Pääjärven kuntayhtymässä. Kuntouttavan työn periaatteet ja työtavat pohjautuvat pohjoismaiseen kuurosokeiden kuntoutuksen teoriaan ja käytäntöön.
Aistimonivammaisuuden ja kuurosokeuden vaikutukset voidaan havaita seurauksissa, joita synnynnäisillä toimintakyvyn rajoituksilla on kehitykselle. Riskinä on, että henkilöllä on yleisen aktiivisuuden ja / tai yksittäisten valmiuksien kautta havaittavissa potentiaalia, mutta sitä ei hyödynnetä tai saada käyttöön suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöön. Näitä seurauksia voidaan tarkastella vaikeuksina suhteessa ympäristöön.
Kuntouttavan työn periaatteet painottuvat ympäristösuhteiden rakentamiseen vuorovaikutuksen avulla. Erilaisista toimintakyvyn rajoituksista johtuvia seurauksia voidaan kompensoida varhaisen vuorovaikutuksen yhteydessä rakentamalla ja vahvistamalla ympäristöä toiminnallisesti tasa-arvoisemmaksi. Kuntoutus tapahtuu vuorovaikutuskumppanin tietoisen toiminnan kautta luonnollisissa oppimistilanteissa. Tavoitteena on, että asiakas saa kehittymismahdollisuudet ja mahdollisuudet kohdata seuraava vaihe elämässään ja kehityksessään omien edellytystensä mukaan.
Syntymästään aistimonivammaisten ja kuurosokeiden henkilöiden vuorovaikutuskumppanilta odotetaan erityistä herkkyyttä huomioida mm. kontaktin rakentumisen, yhteisen virittäytymisen, tunnekokemusten jakamisen ja dialogin rakentumisen elementit. Sosiaalinen vuorovaikutus on yhteisen toiminnan ja kokemusten tuottamista ja jakamista kommunikatiivisissa suhteissa. Ensisijaisena tavoitteena on antaa yhdessäolon elämys, tehdä yhdessäolosta niin merkityksellistä kuin mahdollista, sillä ilman elämyksiä ja yhteisiä kokemuksia - vuorovaikutusta - ei ole mitään mitä jakaa tai mitään mistä kommunikoida. Jos ympäristön tarjoamat elämykset ja haasteet ovat sopivia, vuorovaikutuksessa syntyy kokemuksia, joissa henkilö saa mahdollisuuden käyttää parhaita taitojaan ja oppia uutta.
LÄHTEET:
- Hodapp Robert (1998) Development and Disabilites. Intellectual, Sensory and Motor Impairments. Cambridge, University press.
- Järvilehto, Timo (1995) Mikä ihmistä määrää? Ajatuksia, yhteistyöstä, tietoisuudesta ja koulutuksesta. Oulu, Pohjoinen
- Laakso, Marja-Leena (2003) Esikielellinen vuorovaikutus ja kommunikointi, teoksessa Joko se puhuu toim. Siiskonen, T; Aro, T; Ahonen, T; Ketonen, R., Juva, PS-kustannus
- Nafstad, Anne & Rödgroe Inger (1992) Syntymästään kuurosokeiden kehitysprofiili - pohjoismainen diagnosointi ja kuntoutusväline. Työteksti no 22, NUD
- Nafstad, Anne & Rödgroe Inger (1999) Co-creating communication, Perspectives on diagnostic education for individuals who are congenitally deafblind and individuals whose impairments may have similar effects. Forlaget-Nord Press, Dronninglund