Päivitetty 25.3.2004
Varhaisen vuorovaikutuksen seminaari
HYVINKÄÄ 19-21.3.2004
Rantasipi Sveitsi
Yhteistyössä
Musiikkileikkikoulunopettajat ry ja Suomen musiikkiterapiayhdistys ry
KIRSI TUOMEN LUENTOMONISTEET pdf 12 kt
Kirsi Tuomi valmistui musiikkileikkikoulunopettajaksi 1995 Helsingin Konservatoriosta. Soitto- ja kuoronjohdonopintojaan hän on täydentänyt mm. Sibelius-Akatemiassa. Musiikkileikkikoulunopettajana Kirsi Tuomi on toiminut Itä- ja Keski-Helsingin musiikkiopistoissa sekä perustamassaan Suomen Kuoro-opiston musiikkileikkikoulussa Vantaalla. Hän on työskennellyt myös erityisesti lapsikuorojen kouluttajana ja johtajana sekä Suomen Kuoro-opiston toiminnanjohtajana.
Musiikkiterapeutiksi Kirsi Tuomi valmistui Sibelius-Akatemiasta ja on toiminut yksityisenä ammatinharjoittajana lähinnä Nurmijärvellä ja Hyvinkäällä. Vuodesta 2001 hän on ollut Nikinharjun kuntayhtymän musiikkiterapeutti, jossa hänen toimialaansa kuuluu sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentely. Hän on toiminut myös kouluttajana ja luennoitsijana eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä Kirsi Tuomi viimeistelee musiikkiterapian maisteriopintojaan Jyväskylän yliopistossa.
Kirsi Tuomi toimi Musiikkileikkikoulunopettajat ry:n (MLKO) tiedotuslehti Piccolinon päätoimittajana, kuului sen hallitukseen usean vuoden ajan sekä toimi hallituksen puheenjohtajana. Tällä hetkellä Kirsi Tuomi on Suomen Musiikkiterapiayhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja.
LASTENSUOJELULAITOKSESTA SIJAISPERHEESEEN
- vuorovaikutuksen tukeminen musiikkiterapian keinoinLuennossani esittelen lastensuojelun tarpeisiin työryhmän kanssa kehitetyn työskentelyotteen, jonka tarkoituksena on auttaa lastensuojelulaitokseen sijoitettua lasta sopeutumaan sijais- tai adoptioperheeseen. Luennon taustalla on tapaustutkimus, jonka avulla mallin eri vaiheita pohditaan.
Työskentelen musiikkiterapeuttina lastensuojelulaitoksessa, jonka kolmesta osastosta kaksi toimii vastaanotto-osastoina pääasiallisesti alle kouluikäisille lapsille. Näille osastoille lasten on tarkoitus jäädä ainoastaan lyhyeksi aikaa. Sijoituksen jälkeen lapset saattavat palata kotiin tai muuttaa sijaisperheeseen, joissain tapauksissa heidät adoptoidaan. Ko. musiikkiterapiamallin avulla pyritään lastenkodissa olevan tiedon siirtämiseen "saattohoidon" kautta perheeseen. Musiikkiterapian tarkoituksena on myös tarjota perheelle konkreettisia välineitä, joiden avulla he voivat käsitellä mm. erilaisia tunteita ja muuttuneita rooleja. Vuorovaikutusta pyritään tukemaan toiminnallisin keinoin kuten laulamalla, leikkimällä, liikkumalla ja soittamalla.
Tapaustutkimus kertoo Tommi nimisen pojan sijoittamisprosessista. Tommi sijoitettiin lastensuojelulaitokseen, koska hänen vanhempansa olivat kyvyttömiä huolehtimaan hänestä. Puoli vuotiaan pojan musiikkiterapiaprosessi alkoi yksilömusiikkiterapiana, jonka jälkeen hänen omahoitajansa tuli mukaan tapaamisiin. Musiikkiterapia jatkui yhdessä sijaisäidin ja Tommin kanssa heidän vuorovaikutuksensa tukemiseksi. Koko prosessi, johon kuului myös tapaamiset koko sijaisperheen kanssa, kesti kaksitoista kuukautta ja siihen mahtui 34 tapaamista.
Musiikkiterapiamallia arvioidaan ko. tyyppiseen musiikkiterapiaprosessiin osallistuneilta sijaisperheiltä saatujen palautteiden avulla. Lisäksi arviointimenetelmänä on soveltuvin osin käytetty Patricia Crittendenin kehittämää CARE-Index -menetelmää. Taustateorioina vaikuttavat D.W.Winnicotin ja D. Sternin teoriat varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä J.Bowlbyn kehittämä kiintymyssuhdeteoria, jonka pääkohdat esitellään. Esitystä havainnollistetaan tapaustutkimuksesta kerätyn videomateriaalin avulla.
Lähteet:
- Bowlby, John 1988. A Secure Base. Parent-Child Attachment and Healthy Human Development. Basic Books. USA.
- Crittenden, Patricia 1999. Care-index. Unpublished Manuscript. Miami, Florida: Family Relations Institute.
- Sinkkonen, Jari - Kalland, Mirjam (toim.) 2001. Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. WSOY. Helsinki.
EDELLISELLE SIVULLE | Takaisin Musiikkiterapiayhdistyksen kotisivulle
Luotu 29.01.2004