OSMO AARRE ANTERO ANTTILA
Syntyi 19. tammikuuta 1951 Karhulassa.
Kuoli 30. syyskuuta 2002 Helsingissä matkalla kotiin viimeistelemään videotyötään.Oskua arvostettiin työntekijänä yli 20 vuoden uran aikana Lapinlahden sairaalassa. Hän aloitti v 1976 HYKSin psykiatrian klinikan lasten osastolla nuoriso-ohjaajana siirtyen 1983 toimintaterapian ja fysioterapian yksiköihin. Tällöin toimi oli kuntosaliohjaajan ja musiikkiterapeutin työtä. Osku oli omaperäinen kuntosaliohjaaja. Toki hän kävi kuntosaliohjauskursseja ja ohjasi potilaita laitteiden käytössä. Musiikkina kuntosalilla ei suinkaan kaikunut discomusiikki, vaan usein poikkihuilun rauhoittavat sävelkulut: Osku istui ikkunalaudalla ja antoi huilun soida. Oskun musiikkiterapiatyöskentely perustui pitkälti soittamiseen ja videotyöskentelyyn. Jo 80-luvulla Osku käytti videoita työssään. Hän teki useiden potilaiden kanssa musiikkiäänityksiä ja musiikkivideoita. Musiikkiterapeuttina Osku halusi turvata hoidon jatkuvuuden uloskirjoituksen jälkeenkin. Tähän tarpeeseen perustettiin Kulmakivi bändi, joka oli tarkoitettu klinikalla hoidossa oleville ja olleille potilaille. Kulmakivi toimi aktiivisesti vuosina 1984 - 1991. Oskua kiinnosti ihminen ja hyvän tekeminen hänelle. Esimerkkinä tästä oli lukuisten entisten potilaiden yhteydenotot sairaala-ajan jälkeenkin. Osku osasi rohkaista potilaita kokeilemaan musiikkia, Oskun olemuksesta välittyi turvallisuutta ja huumoria. Oskun kannustus kutsui tekemään musiikkia. Epäviralliseen tyyliinsä hän aloitti mm. elävät karaoke-tapahtumat sairaalan potilaille.
Lapinlahdesta lähtönsä jälkeen Osku keskittyi kotistudiossaan video- ja musiikkituotantoon, jossa syntyi useita erityyppisiä äänitteitä ja tilausvideoita. Omana harrasteenaan hän teki lyhytelokuvia ja mm. Helsingin Kalliossa asuvien ihmisten kuvauksia otsikolla "Kallio laulaa ja kuljettaa". Tähän sarjaan valmistui ainakin kolme lyhytelokuvaa, muutama työ jäi valitettavasti kesken.
Osku oli luotettava ja aina valmis auttamaan. Hän omistautui asioille, jotka tunsi omakseen. Keskeisenä elementtinä ihmisten kanssa toimiessa Oskulla oli taide ja musiikki. Muistamme Oskun hiljaisena huilunsoittajana. Hiljaisuus ei ollut etäisyyttä. Läsnäolo tuntui lämpöisenä ja välittävänä persoonana, johon me kaikki saatoimme luottaa niin hyvinä kuin vaikeina hetkinä. Vähien ja merkityksellisten sanojen takana oli toista kunnioittava sekä kannustava ihminen. Yhdessä tekeminen oli meille tärkeä yhdessäolon muoto, soittaminen tekemisistä tärkein. Osku sävelsi myös musiikkia, johon halusi mukaan monet meistä ystävistään. Kaikkeen yhteiseen liittyi jouhevuus ja kiireettömyys.
90-luvun loppupuolella Osku oli perustamassa Helsingin Kallioon livekaraoke-toimintaa. Usean vuoden ajan kokoonnuimme sunnuntaisin Kalliolaiseen kapakkaan soittamaan ja laulamaan: kaikki Toivelaulukirjat olivat tarjolla ja ihmiset saivat laulaa haluamaansa musiikkia. Laulajien säestys tapahtui Oskun johtaman Hot Oswald bändin toimin, missä vieraili vuosien aikana useita musiikkiterapeutteja ja muusikoita. Livekaraoke oli usealle ihmiselle merkittävä sosiaalinen tapahtuma, syntyi innostusta elämään, lauluun, musiikkiin ja muutama romanssikin toiminnan yhteydessä syttyi. Livekaraoketoiminta oli ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä parhaimmillaan.
Oskun muistoa kunnioittaen:
Markku Kaikkonen, Kaarlo Uusitalo, Tuuli Julin, Teppo Tolvanen ja Jouni Aavaluoma sekä monet muut ystävät
Luotu 18.11.2002