MARKKU HARTAMA
27.06.1949 - 01.08.2004In Memoriam
Surullinen viesti Markun poismenosta tavoitti minut elokuisena iltana yhteisen ystävämme ( Martti Räisäsen ) välityksellä. Mieleeni nousi välittömästi "orkesterimme valopilkku" liki 40 vuoden takaa.Suoritimme kaikki silloin varusmiespalvelusta Kouvolan varuskuntasoittokunnan soitto-oppilaina.Siihen aikaan Markulle oli soittaminen ja sen harjoitteleminen kaiken A ja O. Hän tartutti iloista innostustaan kaikenlaisen musiikin soittamiseen ja yhdessä harjoitteluun myös meihin muihin.Niinpä soittelimme musiikkia laidasta laitaan varsinaisen päivittäisen palvelusajan jälkeenkin iltamyöhäiseen.
Varuskuntasoittokunnalla oli runsaasti esiintymisiä omassa sekä lähivaruskunnissa, soittamassa käytiin runsaasti myös erilaisissa "siviiliväen" juhlatilaisuuksissa.Tämän toimen ohella olimme yhdessä perustaneet 5 hengen tanssiorkesterin, joka kävi keikoilla ravintoloissa,eri kouluilla teinikunnan hipoissa sekä varuskunnan upseeri-ja aliupseerikerhoilla. Markku osoitti monipuolisuutensa muusikkona jo tuolloin soittaen vetopasuunaa,kitaraa ja sähköbassoa.Myöhemmin soitinvalikoima kasvoi vielä kosketinsoittimilla. Markku oli Kouvolasta kotoisin ja jäi sinne muutettuani 60-luvun lopulla pois.
Aika kului ja Kuusankoskelta löytyi sitten työpaikka kuin myös elämänkumppani ja pian perhe kasvoi kahdella pojalla. Toisistamme tietämättä sitten 70-luvulla hakeuduimme kumpikin musiikkiterapian ja hoitoalan pariin Markku jo muutaman vuoden minua aiemmin.Hän oli Suomen musiikkiterapiayhdistyksen perustajajäsen ja oli mukana jo ensimmäisellä Sibelius-Akatemiassa järjestetyllä musiikkiterapiakurssilla.
Markku Hartama teki elämäntyönsä kehitysvammaisten ohjaustoiminnan johtajana Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymässä. Vaativassa työssään hänen sydäntään lähellä oli erityisesti musiikkitoiminta. Markku oli erittäin pidetty työtovereidensa keskuudessa, niinpä työpaikalla syntyi myös monia pitkäaikaisia ystävyyssuhteita. Näin jälkeenpäin ajatellen elämän kummastuttavia sattumia oli myös se,että viikkoa ennen Markun poismenoa keskustelimme hänestä hänen entisen työkaverinsa kanssa omalla työpaikallani Hesperian sairaalassa.Vanhusten osaston laulu-ja muisteluryhmä palauttivat hänelle mieleen Markun ohjaamat musiikkiryhmät vuosien takaa.
Musiikimiehen lisäksi Markusta sukeutui parikymmentä vuotta sitten myös ahkera luontoharrastaja sekä innokas lintubongari sanan täydessä merkityksessä.Markussa sykki valtaisa elämisen halu ja kyky luoda iloa ympärilleen,tämä kaikki lisääntyi entisestään perhepiirin kasvaessa neljällä lastenlapsella.
Markku "lähti saappaat jalassa", tämä hieman ehkä kulunutkin fraasi sopii hyvin hänen viimeiseen päiväänsä.Illalla Markku oli bändinsä kanssa keikalla tuttavansa hääjuhlissa ja palasi sen jälkeen kotiinsa kuten aina ennenkin.Samana yönä hän nukkui viimeiseen uneensa. Markun lämmintä ja valoisaa olemusta jäivät kaipaamaan perheen ja lähiomaisten lisäksi suuri työtovereiden ja ystävien joukko.Hyvää matkaa sinulle Markku : Soittajaystäväsi Aarre Tarkki
Luotu 12.4.2005