© Suomen musiikkiterapiayhdistys ry, 2001
Tämän esitteen on laatinut Suomen musiikkiterapeuttien ammattikillan työryhmä
Esa Ala-Ruona, Päivi Saukko ja Aarre Tarkki.
I JOHDANTO
Musiikkiterapiapalvelut -esite on tarkoitettu helpottamaan musiikkiterapian
valintaa kuntoutus- ja hoitomuodoksi. Ensisijaisesti esite on tarkoitettu
lääkäreiden ja kuntoutus- ja hoitosuunnitelmia tekevien työryhmien käyttöön.
Myös opiskelijat ja muut musiikkiterapiasta kiinnostuneet löytävät esitteestä
perustietoa alan käytännöstä.
Esitteessä kuvataan arviointi-, terapia- ja asiantuntijapalvelut.
Terapiapalvelut on ryhmitelty terapian tavoitteiden mukaan. Kunkin
terapiamuodon kohdalla on mainittu esimerkkejä tavoitteista. Musiikkiterapiassa
käytettävät menetelmät vaihtelevat asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja
terapeutin työtapojen mukaan. Lisätietoja käytössä olevista menetelmistä saa
palveluja tarjoavilta terapeuteilta.
Musiikkiterapeutteja toimii erikoissairaanhoidossa, kehitysvammahuollossa,
kouluissa ja päiväkodeissa sekä yksityisinä ammatinharjoittajina.
II MITÄ MUSIIKKITERAPIA ON?
Musiikkiterapia on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä
(rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka jne.) käytetään vuorovaikutuksen
keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Musiikkiterapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa. Musiikkiterapiaa käytetään
sekä kokonaishoidon osana muiden hoitomuotojen rinnalla että pääasiallisena
hoitomuotona. Musiikkiterapialla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä
fyysisten että psyykkisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Musiikkiterapia
soveltuu lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille.
III MUSIIKKITERAPIAPALVELUT
1. ARVIOINTI
1.1. Asiakkaan musiikkiterapiatarpeen ja musiikkiterapian soveltuvuuden
arviointi
1.2. Asiakkaan nykytilan arviointi musiikkiterapeuttisin keinoin
2. TERAPIA
2.1. Aktivoiva musiikkiterapia
2.2. Toiminnallisia valmiuksia edistävä musiikkiterapia
2.3. Tukea-antava musiikkiterapia
2.4. Itsetuntemusta ja elämänhallintaa kehittävä musiikkiterapia
2.5. Analyyttinen musiikkiterapia
3. KONSULTAATIO JA NEUVONTA
4. TYÖNOHJAUS
5. KOULUTUS
IV MUSIIKKITERAPIAPALVELUIDEN KUVAUS
1. ARVIOINTI
1.1. Asiakkaan musiikkiterapiatarpeen ja musiikkiterapian soveltuvuuden
arviointi.
Arviointikäynneillä kartoitetaan asiakkaan suhdetta musiikkiin ja hänen
valmiuksiaan musiikillisessa vuorovaikutustilanteessa. Arviointijakson
aikana selvitetään, hyötyykö asiakas musiikkiterapiasta ja minkä tyyppinen
musiikkiterapia vastaa hänen tarpeitaan ja edellytyksiään. Arviointijakson
perusteella päätetään terapiasopimuksen tekemisestä. Terapiasopimuksessa
määritellään terapian tavoitteet, kesto, tapaamistiheys, käyntikerran pituus
ja yhteyshenkilöt sek&aouml;sovitaan hoitoneuvotteluihin osallistumisesta.
1.2. Asiakkaan nykytilan arviointi musiikkiterapeuttisin keinoin
Musiikkiterapeutti arvioi asiakkaan vuorovaikutustaitoja, psyykkistä tilaa
sekä toiminnallisia valmiuksia musiikillisessa vuorovaikutustilanteessa.
Vuorovaikutustaidoilla tarkoitetaan mm. asiakkaan kontaktikykyä sekä kykyä
verbaaliseen, nonverbaaliseen ja musiikilliseen kommunikaatioon. Psyykkisen
tilan arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. asiakkaan itsetuntemukseen,
itseluottamukseen, todellisuudentajuun, ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen.
Arvioitaessa asiakkaan toiminnallisia valmiuksia kartoitetaan mm. ajan ja tilan
hahmottamista, kehon hahmotusta, vartalon hallintaa, aistihavaintojen jäsentämistä,
loogista ajattelua, keskittymiskykyä ja muistia.
Arviointiin sisältyvät arviointikäyntien lisäksi haastattelut, taustatietoihin
tutustuminen sekä lausunto.
2. TERAPIA
2.1. Aktivoiva musiikkiterapia
Aktivoivassa musiikkiterapiassa käytetään hyväksi musiikin nonverbaalista luonnetta
ja fysiologisia vaikutuksia tavalla, joka mahdollistaa myös vaikeasti vammaisen
tai pitkäaikaissairaan asiakkaan terapian. Musiikin stimuloivan vaikutuksen avulla
saavutettu kontakti asiakkaaseen, kommunikaatiokanavan avautuminen sekä asiakkaan
lisääntynyt tietoisuus omasta fyysisestä ja psyykkisestä olemuksestaan luovat
edellytykset myös muulle terapialle, kuntoutukselle tai opetukselle. Aktivoivan
musiikkiterapian tiheys ja kesto vaihtelevat. Se voi olla luonteeltaan joko
pitkäjännitteistä, hitaasti etenevää kuntoutusta tai lyhyehkö alkuvaihe ennen muun
tyyppistä musiikkiterapiaa tai muuta kuntoutusta.
Esimerkkejä tavoitteista:
- kontaktin syntyminen
- aivotoimintojen aktivoituminen
- aisti- ja liikekokemusten saaminen
- itseilmaisu- ja kommunikaatiokanavan löytyminen
- tietoisuuden lisääntyminen omasta kehosta ja tunteista
2.2. Toiminnallisia valmiuksia edistävä musiikkiterapia
Toiminnallisia valmiuksia edistävässä musiikkiterapiassa menetelmät perustuvat
yleensä asiakkaan aktiiviseen osallistumiseen musiikilliseen toimintaan.
Terapiassa kehitetään asiakkaan kykyä hahmottaa ympäristöään ja toimia siinä
tarkoituksenmukaisella tavalla. Asiakkaan vahvoja alueita hyödyntäen autetaan
häntä edistymän niillä osa-alueilla, joilla on vaikeuksia.
Esimerkkejä tavoitteista:
- itseluottamuksen ja myönteisen minäkuvan vahvistuminen
- sosiaalisten valmiuksien kehittyminen
- itseilmaisun kehittyminen
- oma-aloitteisuuden ja omatoimisuuden lisääntyminen
- kehonhahmotuksen ja vartalonhallinnan kehittyminen
- aistihavaintojen jäsentyminen
- rentoutuminen
- kivunlievitys
- käyttäytymisen jäsentyminen ja itsehallinnan kehittyminen
2.3. Tukea-antava musiikkiterapia
Tukea-antavassa musiikkiterapiassa luodaan musiikillisia keinoja käyttäen
myönteinen ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde. Terapia perustuu
musiikillisen vuorovaikutuksen lisäksi yleensä myös asioiden sanalliseen
käsittelyyn. Terapian tarkoituksena on tukea asiakkaan vahvoja alueita,
lisätä hänen itseluottamustaan ja kykyään selviytyä eri elämäntilanteista
sekä auttaa häntä löytämään uusia tapoja ajatella ja toimia.
Tukea-antavan musiikkiterapian kesto voi vaihdella suhteellisen
lyhytkestoisesta ja intensiivisestä kriisivaiheen terapiasta
harvempijaksoiseen ja pitempään terapiaan.
Esimerkkejä tavoitteista:
- itseluottamuksen vahvistuminen
- omien voimavarojen ja vahvojen puolien löytäminen ja niiden käyttöönotto
- ahdistuksen, masennuksen ym. psyykkisten oireiden lieveneminen
- kriisivaiheen yli selviytyminen
- työ- tai toimintakyvyn ylläpitäminen
- selviytyminen ilman laitoshoitoa
- elämänlaadun koheneminen
2.4. Itsetuntemusta ja elämänhallintaa kehittävä musiikkiterapia
Itsetuntemusta kehittävässä musiikkiterapiassa musiikkia käytetään tunteiden ja
ristiriitojen ilmaisemiseen. Musiikin herättämiä tunteita pyritään tunnistamaan,
nimeämään ja käsittelemään. Tavoitteena on oivalluksen avulla omien tunteiden
ymmärtäminen, persoonallisuuden rakenteiden vahvistuminen ja sitä kautta terveempi
käyttäytyminen. Itsetuntemusta kehittävä musiikkiterapia on pitkäkestoista ja
edellyttää, että asiakkaalle on mahdollista edetä tunteiden sanalliseen käsittelyyn.
Esimerkkejä tavoitteista:
- erilaisten tunteiden tunnistaminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen
omassa käyttäytymisessä
- uusien tapojen löytyminen ahdistuksen ja jännityksen purkamiseen
- omien reaktiotapojen tunnistaminen ja hallitseminen eri tilanteissa
- vastuun ottaminen omaan elämän liittyvistä asioista
2.5. Analyyttinen musiikkiterapia
Analyyttisessa musiikkiterapiassa pyritän musiikin avulla löytämään ja
työstämään asiakkaan menneisyyteen liittyviä tunteita, mielikuvia ja ristiriitoja.
Analyyttinen musiikkiterapia on intensiivistä ja pitkäkestoista terapiatyötä.
Tavoitteena on itsetuntemuksen syventäminen ja persoonallisuuden kasvua estävien
kokemusten työstäminen.
Esimerkkejä tavoitteista:
- persoonallisuuden kasvua estävien traumaattisten kokemusten käsittely
- tietoisuuden lisääntyminen omaan käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä
- haitallisista käyttäytymistavoista vapautuminen
- menneisyyden ja nykyisyyden yhteyden oivaltaminen
- voimavarojen vapautuminen persoonallisuuden kasvun tueksi
3. KONSULTAATIO JA NEUVONTA
3.1. Konsultaatio
Konsultaatio on asiantuntija-avun antamista muille työntekijöille.
Konsultoinnin aiheena voi olla asiakas, asiakasryhmä tai yleiset
musiikkiterapiaan liittyvät asiat.
3.2. Neuvonta
Neuvontaa annetaan asiakkaille, omaisille sekä asiakkaan hoitoon
osallistuville muille ammattiryhmille.
4. TYÖNOHJAUS
Musiikkiterapeutin antama työnohjaus voi olla:
-toisen musiikkiterapeutin työnohjausta
-musiikkiterapiaopiskelijan työnohjausta
-muun henkilökunnan musiikkiterapeuttisten menetelmien käyttöön liittyvää
työnohjausta
-muun henkilökunnan työnohjausta musiikkiterapeuttisin menetelmin
5. KOULUTUS
Musiikkiterapeutin antama koulutus, esim. toimipaikkakoulutus