Sana "SUMUKE" on lyhenne sanoista suomalaisen musiikkiterapiakoulutuksen kehittämistyöryhmä. Se on maamme ammatillisten musiikkiterapiakoulutusten muodostama yhteistyötelin, jonka tarkoituksena on luoda yhteisiä koulutuksellisia kriteerejä, kehittää suomalaista musiikkiterapiakoulutusta, neuvotella koulutus- ja pätevyyskysymyksistä yhteiskuntaan päin, tehdä koulutusten välistä yhteistyötä mm. kansainvälisiä vierailuja koskien jne.

SUMUKE-koulutukset ja organisaatio

Suurin osa ammatillista musiikkiterapiakoulutusta Suomessa tarjoavista koulutuksista on sitoutunut SUMUKE-toimintaan. Seuraavassa lista näistä koulutuksista: 

• Eino-Roiha Instituutti: laaja-alainen koulutus Jyväskylässä. 

• Sibelius-Akatemia: laaja-alaiset koulutukset Helsingissä ja Seinäjoella (Sibelius-Akatemia ei toistaiseksi ole aloittamassa uusia ammatillisia koulutuksia missään toimipaikassaan. Yleisopintoja kylläkin (vrt. musiikkiterapian perusopinnot yliopistojärjestelmässä).

• Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (AMK): laaja-alainen koulutus Outokummussa.

• Pirkanmaan AMK : laaja-alainen koulutus Tampereella

• Jyväskylän yliopisto. Musiikkiterapian maisteriohjelma.

SUMUKE-organisaation muodostavat ensisijaisesti koulutusten johtajat ja vastuuhenkilöt sekä Suomen musiikkiterapiayhdistyksen hallituksen keskuudestaan valitsema ns. vaihtuva jäsen. Tämän lisäksi, riippuen kulloinkin käsiteltävästä asiasta, työryhmä voi kutsua kokouksiin ammattialan eri asiantuntijoita.

Keskeinen toiminta vuodesta 1998

Toimintansa aikana työryhmä on sopinut keskeiset periaatteet/vaatimukset ammattitutkintojen sisällöistä ja laajuuksista sekä koulutusten keskinäisistä korvaavuusperiaatteista. Tämän pitkän ja vaativan prosessin taustalla on osaltaan musiikkiterapeutin ammattinimike-kysymys. Saavuttaakseen entistä itsenäisemmän ja oikeudellisesti turvatumman aseman, olisi musiikkiterapeuttien saatava ammattinimikkeensä joko sellaisenaan yhteiskunnan tunnustamien ammattinimikkeiden joukkoon tai liittyä virallisesti jonkin muun esimerkiksi psykoterapia ammattinimikkeen yhteyteen. Tähän asti musiikkiterapeutit ovat tehneet työtään erilaisiin erityissopimuksiin perustuen, joka pitkällä tähtäimellä hankaloittaa sekä  työn tekemistä (mm. verotuksellisesti eriarvoinen kohtelu) että vaikeuttaa myös työllistymistä.

Työryhmä on myös sopinut yhteisistä periaatteista ammattitutkintoon keskeisesti kuuluvalle ryhmäprosessille. 

Vuosina 2003 ja 2004 Sumuketta ovat työllistäneet mm. erilaiset neuvottelut musiikkiterapian ja psykoterapian suhteeseen liittyen sekä osallistuminen  sosiaali- ja terveysministeriön asettaman psykoterapiatoimikunnan järjestämiin kuulemistilaisuuksiin. Sumukkeesta on muodostunut myös elin, joka pyynnöstä  kirjoittaa lausuntoja erilaisiin alan pätevyyskysymyksiin liittyen. Uusimpana  päänvaivana ryhmällä on musiikkiterapeutin tutkintonimike, joka kytkeytyy läheisesti myös edellä mainittuun ammattinimike-asiaan.  Uudistusta kaipaavat myös valtakunnalliset johdanto- perus- ja aineopintokokonaisuudet, jotka ovatkin parhaillaan työn alla. 

Vuonna 2005 Sumuketta on työllisti erityisesti tutkinnonuudistus. Vuoden loppuun mennessä valmiiksi saatiin koko tutkinto uuteen järjestelmään sisältäen perus-, aine- ja maisteriopinnot sekä kliiniset opinnot. Tutkinnonuudistuksen yhteydessä koko musiikkiterapiakoulutuksen sisältöjä kehitettiin ja uudistettiin. Kuten ennenkin, mittapuuna käytettiin sekä psykoterapia-alan että musiikkiterapian kansainvälisiä kriteeristöjä.  

 

MUSIIKKITERAPIAKOULUTUS SUOMESSA

Koulutusorganisaatio

 Ammattikunnan yhteisesti sopimat kriteerit täyttävää  musiikkiterapiakoulutusta tarjoavat Suomessa kaaviossa esitetyt koulutukset. Koulutukset jakautuvat kolmeen tasoon, jotka ovat ei-ammatillinen (alalle orientoiva koulutus), musiikkiterapian ammattiin johtava koulutus ja ammatillisen koulutuksen jälkeinen erikoistumis- ja tutkijakoulutus.

Yllä mainittujen koulutusten lisäksi Suomessa järjestetään toiminnallisen musiikkiterapian koulutusta (Pietarsaaren konservatorio). Kyseinen koulutus ei ole kuitenkaan toistaiseksi muokannut koulutustaan ammattikunnan yhteisesti sopimien kriteerien mukaiseksi.

Ammattikoulutusten historia ja valmistuvien  määrä vuositasolla

Musiikkiterapeutiksi pätevöittäviä kursseja järjestettiin Suomessa jo 1970-luvun puolella, mutta järjestelmällisen ammatillisen koulutuksen alku sijoittuu 1980-luvun alkupuolelle, jolloin sekä Sibelius-Akatemia että Jyväskylän yliopisto (1984) aloittivat kolmivuotiset koulutusohjelmansa. Koulutusvoluumi  lisääntyi merkitsevästi vuonna 1990-luvulla, jolloin Pohjois-Karjalan ammatti-korkeakoulu (1994) ja Pirkanmaan  ammattikorkeakoulu (1997) aloittivat musiikkiterapian ammatillisen koulutuksen.

Taulukossa 1 on esitetty eri tavoin laskettuja arvioita valmistuneiden/valmistuvien musiikkiterapeuttien määrästä ajalla 1984-2003. Pienet kokonaisvalmistumismäärät vuositasolla selittyvät sillä, että yksikään koulutuksista ei ota opiskelijoita sisään joka vuosi vaan vievät aloittamansa koulutuksen loppuun ennen uusien opiskelijoiden sisäänottoa. 

Taulukko 1. Ammattiin valmistuneiden/valmistuvien musiikkiterapeuttien määrä vuosina 1984-2003. Laskelma on tehty aloituspaikkojen ja -vuosien perusteella, joten opintonsa kesken lopettaneiden osuuksia ei ole huomioitu. 

vuosittain	keskiarvo	yhteensä
1984-1989	10	60
1990-1995	30	150
1996-2003	46,6	233
1984-2003	28,9	443

Taulukosta 1 käy ilmi, että koulututettujen musiikkiterapeuttien määrä on ollut voimakkassa kasvussa 1990-luvulta eteenpäin. Vuosina 2002-2003 valmistuu arviolta 70-80 musiikkiterapeuttia nyt kesken olevista koulutuksista. Kun lukuun lisätään ulkomailla opiskelleiden ja vanhamuotoisissa koulutuksissa opiskelleiden määrät, koulutettujen musiikkiterapeuttien kokonaismäärä lienee jonkin verran yli 500.

MUSIIKKIPSYKOTERAPIAN KEINOIN TOTEUTETTAVAN  RYHMÄPROSESSIN LÄHTÖKOHTIA

Tavoite ja  merkitys

Ryhmäprosessi tarjoaa musiikkiterapian opiskelijalle omakohtaisen kokemuksen musiikkiterapian keinoin toteutettavasta ryhmäterapiaprosessista. Sen tavoite on kehittää opiskelijan itsetuntemusta ja henkilökohtaisia työskentelyedellytyksiä. Prosessin aikana opiskelija tutustuu kokemuksellisesti ryhmäilmiöihin ja oppii tunnistamaan itselleen tyypillisiä reaktiotapoja sosiaalisissa ja musiikillisissa vuorovaikutustilanteissa. Ryhmäprosessin tavoitteena on lisäksi antaa opiskelijalle edellytykset toimia ammatissaan oma mielenterveytensä ja työkykynsä säilyttäen. Opiskelijan tulevien asiakkaiden näkökulmasta tavoitteena on tätä kautta turvata myös heille pätevä hoito, samoin kuin suojella heitä terapeutin ongelmilta. Ryhmäprosessilla on tärkeä merkitys musiikkiterapeutin ammatillisen identiteetin kehittymisessä sekä osana pätevien ja osaavien ammattilaisten koulutusta.

Musiikin rooli

Ryhmäprosessi toteutetaan musiikkipsykoterapiana. Prosessin tavoitteena on, että opiskelija voisi sen kuluessa syventää suhdettaan musiikkiin ja saavuttaa siitä  mahdollisimman kokonaisvaltainen, elämyksellinen ja kokemuksellinen ymmärrys terapeuttisen vaikuttamisen välineenä.

Ryhmäprosessin ja muiden prosessiluonteisten opintojaksojen  välinen suhde

Ryhmäprosessin ja muiden ammattiaineiden (esim. työnopetus ja -ohjaus) luonteet ovat merkitykseltään erilaiset. Ryhmäprosessissa tuetaan opiskelijan yksilöllisten edellytysten mukaista, henkilökohtaista kasvua terapialle tyypillisin sisältö- ja tavoiteasetteluin, kun taas muissa proessiluonteisissa ammattiaineissa painotetaan ammatillisen pätevyyden ja osaamisen kehittämistä ilman yksilö- tai ryhmäterapian  tunnusmerkkejä.

Tuntimäärä, kokonaiskesto  ja frekvenssi

Laaja-alaisen, ammatillisen musiikkiterapiakoulutuksen ryhmäprosessin läsnäoloa edellyttävien istuntojen vähimmäismäärä on 220 tuntia. Kokonaisprosessin tulee kestää vähintään kolme kalenterivuotta. Istuntojen väli ei saa lukuvuoden aikana ylittää kahta viikkoa (14 vrk). Mikäli istunnot ovat joka toinen viikko on mahdollista, että kaksi istuntoa pidetään peräkkäin.

Ryhmäterapeutilta edellytettävät  kriteerit

Ulkopuolisuus

Ryhmäterapeutin on oltava ohjaamaansa ryhmään nähden ulkopuolinen henkilö. Ulkopuoliseksi katsotaan henkilö, joka ei ole mukana muussa koulutus- tai  opetustehtävässä siinä koulutusryhmässä, jonka ryhmäprosessin vetäjänä toimii.

Pätevyys

Ryhmäterapeutilla on oltava musiikkiterapeutin koulutus. Muilta osin kukin koulutus on vastuussa valitsemansa ryhmäterapeutin pätevyyden arvioinnista.

Vaitiolovelvollisuus

Ryhmäterapeutti on vaitiolovelvollinen. Ryhmässä tapahtuvia asioita käsitellään normaalioloissa vain ryhmätilanteissa ja terapeutin omassa työnohjauksessa, jota niin ikään sitoo vaitiolovelvollisuus. Erikoistilanteita koskien, katso alla.

Sitoutuminen

Ryhmäterapeutti sitoutuu työskentelyyn prosessin loppuun saakka. Hänen tulee huomioida ammattieettiset näkökulmat kaikessa  työskentelyssään.

Työnohjaus

Ryhmäterapeutilla on oltava henkilökohtainen työnohjaus, jossa hän voi käsitellä ohjaamansa ryhmän asioita.

Yhteistyö

Ryhmäterapeutin on omalta osaltaan huolehdittava yhteistyökanavien luomisesta ja säilymisestä koulutuksen vastuu-kouluttajien kanssa mahdollisten erityistilanteiden varalta.

Koulutuksen velvollisuudet ryhmäprosessiin liittyen

Työskentelyrauha

Koulutuksen on  taattava ryhmäterapeutille työskentelyrauha asiaan kuulumattomien häiriötekijöiden eliminoimiseksi. Suositeltavaa on, että terapiaryhmällä on  käytössään sama tila koko terapiaprosessin ajan  asianmukaisine välineineen.

Laadun valvonta

Ryhmäterapeutin tulee nauttia koulutuksen taholta luottamusta koko ryhmäprosessin keston ajan, sillä viime kädessä koulutus itse on vastuussa koulutusprosessin kokonaisuudesta ja laadun valvonnasta. Erityistilanteissa, tarkan harkinnan, koulutusvastaavien keskinäisen neuvottelun ja eri osapuolien kuulemisen jälkeen, koulutuksen on kyettävä tilanteen niin vaatiessa myös vaihtamaan ryhmäterapeutti, vaikka prosessi olisi keskenkin.

Rooliristiriitojen välttäminen

Koulutus huolehtii siitä, ettei ryhmäterapeutille aseteta muita rooleja suhteessa koulutusryhmään. Näin ollen koulutuksen tulisi mahdollisuuksien mukaan valita ryhmäterapeutti koulutuksen ulkopuolelta, mutta mikäli tämä ei ole mahdollista, sellainen henkilö, joka ei ole muussa koulutus- tai opetustehtävässä ko. ryhmän suhteen.

Vastuu

Koulutuksen johdolla ja muilla kouluttajilla tulee olla riittävä ymmärrys prosessityöskentelystä, sen erityispiirteistä ja terapiatyöhön liittyvistä ammattieettisistä kysymyksistä - esimerkiksi mahdolliset vuotoyritykset opiskelijan/opiskelijoiden suunnalta on ohjattava aina ensisijaisesti takaisin prosessiin sekä ymmärrettävä  opiskelijoiden kasvukivut osana normaalia ryhmäprosessia eikä itsestään selvästi osoituksena sen toimimattomuudesta. Mikäli ryhmäprosessi on opiskelijalle  riittämätön terapiamuoto, esimerkiksi vakavampien mielenterveysongelmien ilmetessä, koulutuksen tulisi selvittää minkälaisia mahdollisuuksia opiskelijalla on  käytettävissään asianmukaiseen hoitoon pääsemiseksi. Koulutuksen on huolehdittava ja kannettava vastuu ryhmäterapeutin vahinkovastuuvakuutuksesta.

Ryhmäterapeutin palkkio

Koulutuksen tulee huomioida ryhmäprosessin ohjauksen vastuullisuus ja vaativuus palkkioperusteita määritellessään. Koska ryhmäterapeutilla on työnohjaukseen osallistumis-velvoite, myös tämä tulee ottaa palkkioperusteissa huomioon.

Opiskelijoille tiedottaminen

Opiskelijoille on tehtävä selväksi jo valintatilanteessa tai heti koulutuksen alkamisesta lähtien ryhmäprosessiin liittyvät erityisperiaatteet esimerkiksi läsnäolovelvoitteisiin, korvaavuusperiaatteisiin ja erityistilanteisiin liittyen.

Ryhmäprosessin suoritusehdot

Ryhmäprosessin suorittaminen

Ryhmäprosessissa  kokemuksellisuus, elämyksellisyys ja keskinäinen, ryhmässä tapahtuva vuorovaikutus ovat prosessista saatavan hyödyn kannalta keskeisellä sijalla. Tästä syystä ryhmäprosessin suorittamiseen ei ole syytä kytkeä tenttikäytäntöä eikä itsereflektiopäiväkirjoja. Prosessityöskentelyyn liittyy kuitenkin jatkuva arviointi, joka on terapeutin vastuulla. Tässä arvioinnissa terapeutin on oltava valppaana huomatakseen ja ymmärtääkseen ryhmän ja sen yksittäisten  jäsenten tilaa kulloisessakin vaiheessa. Ongelmatapauksissa - mikäli terapeutti esim. epäilee ryhmän jäsenen sitoutumista tai kykyä jatkaa ryhmässä - terapeutin on puututtava asiaan ja keskusteltava opiskelijan kanssa ensin kahden kesken. Mikäli ongelma ei näin toimien ratkea, eikä opiskelijan ryhmässä jatkamiselle ole terapeutin näkemyksen mukaan riittävästi perusteita, asia on siirrettävä koulutusvastaavien ja terapeutin muodostaman tiimin käsittelyyn.

Ryhmäprosessista  erillinen, teoreettinen koulutusosuus

Koulutusrakenteeseen, varsinaisesta ryhmäprosessista irrallisena, tulee kuulua  ryhmäteorioita koskeva teoreettinen osuus. Se tulisi suorittaa ryhmäprosessin loppupuolella tai sen jälkeen, jolloin opiskelijalla on jo kokemuksellista ja omakohtaista tietoa ryhmäprosessiin liittyvistä ilmiöistä ja dynamiikasta. Suorituksessaan (tentti, oppimistehtävä tms.) opiskelijan tulisi osoittaa tenttikirjallisuudessa esitettyjen teoreettisten käsitteiden hallintaa ja kykyä soveltaa niitä kliiniseen käytäntöön.

Poissaolot

Ryhmäprosessi edellyttää tiukempaa läsnäoloa kuin useammat muut ammattiaineet. Poissaolokiintiötä ei ole, vaan esim. sairastumistapauksissa on aina toimitettava lääkärintodistus ja muissa tapauksissa kirjallinen selvitys poissaolosta. Rajatapauksissa poissaolojen hyväksymisestä päättää terapeutin ja koulutusvastaavien muodostama tiimi. Pidempiaikaiset poissaolot, kuten kansainvälinen opiskelijavaihto tms. edellyttävät huolellista etukäteissuunnittelua, jotta ne voitaisiin sijoittaa kolmivuotisen ryhmäprosessin jälkeen tai kesätaukoihin. Poissaoloperiaatteista on tiedotettava opiskelijoille koulutuksen alussa.

Erityistilanteet

Ongelmien käsittely

Ryhmäprosessiin liittyvät erityiskysymykset (lähinnä ongelmatapaukset), joita ei ole mahdollista käsitellä ryhmäterapeutin ja ryhmän kesken, ratkaistaan koulutuksen vastuuhenkilöiden ja ryhmäterapeutin muodostamassa työryhmässä. Ryhmäterapeutin velvollisuus on kutsua tiimi koolle asioiden niin vaatiessa. Mikäli ongelmat liittyvät ryhmäterapeuttin, eikä kyse näyttäisi perusteellisen harkinnan jälkeenkään olevan ryhmäprosessiin normaalisti kuuluvista ilmiöistä, on koulutusvastaavien velvollisuus kutsua tiimi koolle. Asian koskiessa yksittäistä opiskelijaa/opiskelijoita, hänellä/heillä on oikeus tulla kuulluksi asiaa käsiteltäessä.

Keskeyttäminen

Mikäli opiskelija ei syystä tai toisesta kykene osallistumaan koulutuksen tarjoamaan ryhmäprosessiin tai joutuu sen keskeyttämään, hänen on mahdollista terapeutin ja koulutusvastaavien tiimin niin hyväksyessä korvata ryhmäprosessi osallistumalla muuhun vastaavaat kriteerit täyttävään musiikkipsykoterapiaan. Tällaisessa tapauksessa koulutus ei ole vastuussa erikseen järjestettävän terapiaprosessin opiskelijalle aiheuttamista kustannuksista. Yksilöterapialla ei kuitenkaan voi korvata ryhmäterapiaa.

Vakavat mielenterveydelliset ongelmat

Tapauksissa, jossa ryhmän jäsen alkaa olla psyykkisestä oirehdinnastaan johtuen itselleen tai muille vahingollinen, eikä terapeutin arvion mukaan kykene jatkamaan ryhmässä, terapeutin on kutsuttava hänestä ja koulutusvastaavista muodostuva tiimi koolle sekä turvauduttava rajattuun vaitiolovelvollisuuden rikkomiseen asian kriittiseksi arvioimiseksi ja tarkoituksenmukaisen päätöksen  tekemiseksi.

Sumuke-koulutusten keskinäisistä korvaavuusperiaatteista ryhmäprosessin suhteen

Laaja-alaiset koulutukset

Kaikki ns. laaja-alaiset ammatilliset musiikkiterapiakoulutukset - Sibelius-Akatemia (Helsinki,  Seinäjoki), Pohjois-Karjalan AMK, Pirkanmaan AMK - ovat sitoutuneet yhtenäisiin,Sumuke-vaatimusten mukaisiin periaatteisiin ryhmäprosessin toteuttamista koskien. Näiden koulutusten ryhmäprosessien keskinäinen korvaavuus on siten Sumuke-työryhmän näkökulmasta mahdollista.

Toiminnallisen musiikkiterapian koulutus (TMT)

TMT-koulutukset, jotka eivät ole musiikkipsykoterapiapainotteisia, toteuttavat ryhmäprosessin laaja-alaisista koulutuksista poikkeavalla tavalla. TMT-koulutuksiin sisältyy 80 tuntia ulkopuolisen ohjaajan toimesta tapahtuvaa ryhmäprosessikoulutusta ja 80 tuntia TMT-menetelmän mukaista  prosessikoulutusta. Ryhmien kokoontumisväli on kolme viikkoa. Halutessaan laaja-alaisen musiikkiterapeutin pätevyyden ryhmäprosessin osalta, on TMT-koulutukseen osallistuvan hakeuduttava laaja-alaisen koulutuksen vaatimukset täyttävään ryhmämusiikkipsykoterapia-prosessiin.

< Edellinen		Seuraava >