loader

Miksi musiikkiterapiaa?

Ikäihmiset hakeutuvat musiikkiterapiaan esimerkiksi muistisairauksien, masennuksen, toiminnanohjauksen pulmien tai puheen tuottoon liittyvien haasteiden vuoksi. Musiikkiterapian tavoitteena on toimintakyvyn monipuolinen parantuminen, kuten keskittymiskyvyn kohentaminen, käsien käytön edistäminen, puheen tuottamisen helpottuminen, muistitoimintojen kehittyminen sekä ilon ja virkistyksen saaminen.

Musiikkiterapia koetaan usein kiinnostavana mahdollisuutena kuntoutua. Se on vuorovaikutuksellinen ja elämyksellinen terapiamuoto, joka auttaa harjoittelumotivaation löytämisessä, lisää ryhmässä toteutettuna sosiaalisia taitoja sekä tuo iloa ja onnistumisen kokemuksia.

Miten musiikkiterapiaan pääsee?

Ikäihmiset ohjautuvat musiikkiterapiaan kuntoutussuunnitelmansa mukaisesti Kelan, kunnan tai vakuutusyhtiön maksamina tai itse maksaen. Sairaalassa työskentelevälle musiikkiterapeutille potilaat taas ohjautuvat esimerkiksi sairaalan kuntoutustiimin ehdotuksesta. Lisäksi erilaiset yhdistykset voivat ottaa yhteyttä ja pyytää musiikkiterapiaa asiakkailleen.

Tapaamiset musiikkiterapeutin kanssa toteutuvat joko terapeutin omassa toimitilassa, terapian maksajan osoittamissa tiloissa tai kotikäynteinä. Musiikkiterapian tapaamiset toteutuvat avoterapiana esimerkiksi 15-30 kertaa vuodessa noin 1-3 vuoden ajan tai sairaalassa tarpeen mukaan esimerkiksi kahdesti viikossa noin kolmen kuukauden ajan. Joskus musiikkiterapeutilta pyydetään myös konsultaatiota, joka toteutuu esimerkiksi 2-3 tapaamisen aikana.

Mitä musiikkiterapiassa tehdään?

Musiikkiterapiassa käytettävät menetelmät vaihtelevat asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja terapeutin käytössä olevien menetelmien mukaisesti. Ikäihmisten musiikkiterapiassa käytettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi laulaminen, melodinen intonaatioterapia, vibroakustinen hoito, musiikin kuuntelu, muistelu, keskustelu, soittaminen, erilaiset struktuurit, omien laulujen tai sävellysten tekeminen, musiikkimaalaus, rentoutuminen ja liikeharjoitukset.

Musiikkiterapia eri asiakasryhmille

Miksi musiikkiterapiaa?

Aikuiset hakeutuvat musiikkiterapiaan esimerkiksi masennus- tai ahdistusoireilun, persoonallisuushäiriön, skitsofrenian, muun psyykkisen oireilun tai sosiaalisten pulmien vuoksi. Musiikkiterapia tarjoaa ainutlaatuisen, ei-kielellisen tavan ilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Monipuolinen tunnepohjainen työskentely mahdollistuu musiikkiterapian menetelmien, kuten musiikin kuuntelupohjaisten menetelmien ja kliinisen improvisaation keinoin. Musiikilla on tutkitusti myös ominaisuuksia, jotka aktivoivat aivotoimintoja, esimerkiksi juuri tunteita sekä emotionaalista muistia. Musiikkiterapian menetelmin voidaan myös saavuttaa erityinen tietoisuudentilan muuntuminen, jossa ihminen on lähempänä esitietoisuutta. Tällöin musiikkiterapeuttiseen työskentelyn keskiössä voivat olla muun muassa erilaiset tunteet, mielikuvat, assosiaatiot, muistot, vertauskuvat ja symbolit, jotka kaikki voivat olla kertomassa omaa kieltään asiakkaan psyykkisestä oirehdinnasta samoin kuin kertoa niiden ratkaisuista ja eheytymisestä. Musiikkiterapian tavoitteina aikuisella voi olla muun muassa masennus- ja ahdistusoireiden lievittyminen ja työkyvyn palauttaminen. Tarkennettuja tavoitteita voivat olla esimerkiksi tunne-elämän laajentaminen, vaikeiden tunteiden käsittely ja kohtaaminen, voimavarasuuntautunut elämänlaadun parantaminen ja arjessa selviytymisen tukeminen tai sosiaalisten suhteiden palauttaminen ja tukeminen.

Miten musiikkiterapiaan pääsee?

Aikuiset ohjautuvat musiikkiterapiaan lääkärin lähetteellä esimerkiksi psykiatrian poliklinikoiden, muiden terveydenhuollon yksiköiden, vakuutusyhtiöiden tai sosiaalipalveluyksiköiden toimesta. Kela korvaa musiikkiterapiaa kuntoutuspsykoterapiana 16-25 –vuotiaille, ja myös tällöin lääkärin lähete tarvitaan. Musiikkiterapiaan on mahdollista päästä myös itse maksaen.

Tapaamiset musiikkiterapeutin kanssa toteutuvat joko terapeutin omassa toimitilassa tai terapian maksajan osoittamissa tiloissa. Musiikkiterapia saattaa toteutua myös poliklinikan tai sairaalan tiloissa terapeutin työskentelypaikasta riippuen. Aikuisten musiikkiterapiaprosessit kestävät yleensä noin vuoden ajan, ja niille voidaan tarvittaessa hakea jatkoa. Myös lyhyemmät terapiaprosessit ovat mahdollisia asiakkaan tarpeista ja musiikkiterapeutin suuntautuneisuudesta riippuen.

Mitä musiikkiterapiassa tehdään?

Musiikkiterapiassa käytettävät menetelmät vaihtelevat asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja terapeutin käytössä olevien menetelmien mukaisesti. Aikuisten musiikkiterapiaa voidaan toteuttaa esimerkiksi psykodynaamisen musiikkiterapian menetelmin tai integratiivisuuden periaatteella eli eri psykoterapian viitekehyksiä joustavasti yhdistellen. Psykoterapeuttinen suuntautuneisuus saattaa myös vaihdella terapeutista riippuen. Eräs käytetyimmistä menetelmistä on kliininen improvisaatio, joka on muunneltavissa erilaisiin tarpeisiin soveltuvaksi. Muita aikuisten musiikkiterapiassa käytettäviä menetelmiä ovat muun muassa soittaminen, säveltäminen ja sovittaminen, laulaminen, musiikin kuuntelu, vibroakustinen menetelmä, rentoutuminen, keskustelu sekä liikkuminen, kirjoittaminen tai piirtäminen musiikin mukaan.

Musiikkiterapia eri asiakasryhmille

Musiikkiterapia on tieteelliseen tutkimukseen perustuva kuntoutus- ja hoitomuoto, joka soveltuu erilaisten asiakasryhmien psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten oireiden ja sairauksien kuntoutukseen ja hoitoon. Oheisesta täydentyvästä listauksesta on saatavana alan asiantuntijoiden koostamaa perustietoa musiikkiterapiasta sen eri soveltamisalueilla. Tarkemmat kuvaukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan painamalla "lue lisää" –linkkiä kunkin asiakasryhmän kohdalta.

Aikuispsykiatria

Aikuiset hakeutuvat musiikkiterapiaan esimerkiksi masennus- tai ahdistusoireilun, persoonallisuushäiriön, skitsofrenian, muun psyykkisen oireilun tai sosiaalisten pulmien vuoksi. Musiikkiterapia tarjoaa ainutlaatuisen, ei-kielellisen tavan ilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Monipuolinen tunnepohjainen työskentely mahdollistuu musiikkiterapian menetelmien, kuten musiikin kuuntelupohjaisten menetelmien ja kliinisen improvisaation keinoin. Lue lisää...

Katso myös: Riippuvuuskuntoutus

Geriatria

Ikäihmiset hakeutuvat musiikkiterapiaan esimerkiksi muistisairauksien, masennuksen, toiminnanohjauksen pulmien tai puheen tuottoon liittyvien haasteiden vuoksi. Musiikkiterapian tavoitteena on toimintakyvyn monipuolinen parantuminen, esimerkiksi keskittymiskyvyn kohentaminen, käsien käytön edistäminen, puheen tuottamisen helpottuminen, muistitoimintojen kehittyminen sekä ilon ja virkistyksen saaminen. Musiikkiterapia koetaan usein kiinnostavana mahdollisuutena kuntoutua. Lue lisää...

Lastenneurologia

Musiikkiterapiaan ohjautuvilla lastenneurologian asiakkailla voi olla haasteita lähes millä toimintakyvyn osa-alueella tahansa, kuten motoriikassa, aistien toiminnassa, muistitoiminnoissa, tarkkaavuuden suuntaamisessa ja ylläpitämisessä, oman toiminnan ohjailussa, kielellisissä toiminnoissa, kommunikoinnissa ja vuorovaikutuksessa, oppimisessa, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä sekä suhteessa omaan itseen ja ympäristöön (minäkuva, itseluottamus ja ihmissuhteet). Musiikkiterapian tavoitteet voivat liittyä yhteen tai useampaan näistä osa-alueista. Musiikkiterapiassa toiminta voidaan mukauttaa kunkin lapsen tasoon sopivaksi, jolloin se tuottaa onnistumisen kokemuksia. Lue lisää...

Lastenpsykiatria

Lapset ohjataan musiikkiterapiaan muun muassa vuorovaikutuksen pulmien vuoksi, jolloin apua tarvitaan esimerkiksi kontaktiin tulemiseen ja siinä pysymiseen, aloitteellisuuteen tai aloitteiden vastaanottamiseen ja vastavuoroisuuteen. Läheisiin ihmissuhteisiin liittyvien katkosten ja kehityksellisen traumatisoitumisen seurauksena kuntoutuksen fokuksessa voi olla kiintymyssuhteen synnyttäminen, tukeminen tai vahvistaminen. Näkyvänä syynä lapsen terapiaan tuloon ovat usein käyttäytymisen haasteet, joita voivat olla muun muassa puutteellinen tunteiden säätelykyky. Musiikki tavoittaa lapsen ei-sanallisen varhaisen tason, jolla alueella vuorovaikutuksen ja kiintymystrauman pulmat usein ovat. Lue lisää...

Katso myös: Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen

Nuorisopsykiatria

Nuori voi hakeutua musiikkiterapiaan esimerkiksi tunne-elämän, käytöshäiriöiden, kehitykseen liittyvien tai sosiaalisten vuorovaikutusongelmien vuoksi. Tällaisia voivat olla muun muassa masennus, ahdistuneisuus, erilaiset pelkotilat, paniikkioireet, traumatisoituminen, persoonallisuus- ja mielialahäiriöt, skitsofrenia, vuorovaikutuksen ongelmat, käytöshäiriöt, päihteiden käyttö, kehityksen viivästyminen, autisminkirjon häiriöt, syömishäiriöt, sukupuoli-identiteetin selvittely sekä koulukiusatuksi tulemiseen, perheen ongelmatilanteisiin tai vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat. Musiikkiterapia tarjoaa keskustelun lisäksi vaihtoehtoisia kanavia itsensä ilmaisemiseen, kosketuksen saamiseen omiin tunteisiin sekä niiden käsittelyyn. Lue lisää...

Katso myös: Riippuvuuskuntoutus

Riippuvuuskuntoutus

Riippuvuudesta kuntoutuvan henkilön musiikkiterapian tavoitteena voi olla muun muassa kuntoutuminen takaisin yhteiskuntaan, työelämään paluu, opetteleminen toimimaan sosiaalisissa tilanteissa sekä ymmärryksien lisääminen liittyen omiin vuorovaikutustaitoihin. Päihde- tai muun riippuvuusongelman taustalla tai ohessa saattaa olla myös muuta psyykkistä oireilua, johon musiikkiterapian keinoin voidaan hakea apua. Musiikkiterapiaan tulemisen kynnys on matala ja asiakkaan suhde itselle merkitykselliseen musiikkiin kannustaa häntä terapiaan osallistumisessa ja kiinnittymisessä. Lue lisää...

Katso myös: Aikuispsykiatria, Nuorisopsykiatria

Varhainen vuorovaikutus

Varhaiseen vuorovaikutussuhteeseen kohdennettu musiikkiterapia ajoittuu erityistä vuorovaikutuksen tukea tarvitsevan pienen lapsen ja perheen elämäntilanteeseen. Tuki ja hoito kohdentuu pikkulapsiperheisiin, joissa voi olla biologisista, psyykkisistä tai sosiaalisista syistä varhaisessa vuorovaikutuksessa ilmeneviä riskitekijöitä. Terapiassa keskeisintä on vauvan, myös kohtuvauvan, ja hoivaajan välisen vuorovaikutussuhteen vahvistuminen. Musiikilla ja musiikkiterapialla on erityinen merkityksensä sen erityispiirteiden, ihmisen varhaisia tasoja luonnostaan koskettavien ulottuvuuksiensa vuoksi. Lue lisää...

Katso myös: Lastenpsykiatria

Työryhmä:
Jouni Aavaluoma, Anu Arponen, Teija Carlsson, Jaakko Erkkilä, Eeva Helemaa-Ryymin, Päivi Jordan-Kilkki, Jouni Kettunen, Sari Laitinen, Jaana Mäkinen, Kimmo Pyhäluoto, Päivi Saukko, Anne Takamäki & Kirsi Tuomi.