loader

Miksi musiikkiterapiaa?

Musiikkiterapiaan ohjautuvilla lastenneurologian asiakkailla voi olla haasteita lähes millä toimintakyvyn osa-alueella tahansa, kuten motoriikassa, aistien toiminnassa, muistitoiminnoissa, tarkkaavuuden suuntaamisessa ja ylläpitämisessä, oman toiminnan ohjailussa, kielellisissä toiminnoissa, kommunikoinnissa ja vuorovaikutuksessa, oppimisessa, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä sekä suhteessa omaan itseen ja ympäristöön (minäkuva, itseluottamus ja ihmissuhteet). Musiikkiterapian tavoitteet voivat liittyä yhteen tai useampaan näistä osa-alueista.

Musiikkiterapiassa toiminta voidaan mukauttaa kunkin lapsen tasoon sopivaksi, jolloin se tuottaa onnistumisen kokemuksia. Tämä kehittää lapsen oma-aloitteisuutta ja itseluottamusta. Musiikki on monipuolinen ja erittäin motivoiva terapian väline, joka mahdollistaa monenlaisten taitojen harjoittelun hauskalla ja leikinomaisella tavalla. Rytmin hahmottaminen on keskeistä niin motoriikan kuin puheen kehityksessä. Musiikki tukee tarkkaavuuden suuntaamista käsillä olevaan toimintaan. Musiikki voi toimia itseilmaisukanavana silloin, kun puheilmaisu on vaikeaa tai mahdotonta. Musiikin avulla on myös mahdollista saada kontakti sellaiseenkin lapseen, jota puhe ei tavoita. Musiikkiterapialla voidaan kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja ja perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. Tutkimusten mukaan osallistuminen musiikilliseen toimintaan on hyväksi lasten kehittyville aivoille. Aivotutkimuksissa on todettu positiivisia vaikutuksia muun muassa lasten keskittymiskykyyn, kuullun prosessointiin, muistiin, motorisiin taitoihin ja lukemaan oppimiseen. Diagnoosikohtaista tutkimusnäyttöä löytyy eniten autististen lasten musiikkiterapiasta; musiikkiterapian menetelmin voidaan kuntouttaa näiden lasten kommunikointi- ja vuorovaikutustaitoja.

Miten musiikkiterapiaan pääsee?

Lastenneurologiset asiakkaat ohjautuvat musiikkiterapiaan usein erikoissairaanhoidon tai kehitysvammahuollon yksiköiden kautta. Kuntoutussuunnitelmia tekevät myös kuntien moniammatilliset kuntoutustyöryhmät. Terapian maksajana voi olla esimerkiksi lapsen kotikunta, sairaanhoitopiiri tai Kela. Lapsi voi saada musiikkiterapiaa Kelan järjestämänä vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin, kun sairaus tai vamma aiheuttaa hänelle huomattavia vaikeuksia osallistumisessa ja suoriutumisessa kotona, päiväkodissa tai koulussa. Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen tarvitaan aina julkisessa terveydenhuollossa tehty kuntoutussuunnitelma. Toisinaan vanhemmat hakevat lapselleen terapiaa tai arviointijaksoa omasta aloitteestaan.

Terapiakäynnit voidaan toteuttaa musiikkiterapeutin vastaanotolla tai tarpeen mukaan lapsen arkiympäristössä, esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa. Musiikkiterapeutin vastaanottotila on tavallisesti suunniteltu ja sisustettu nimenomaan musiikkiterapiakäyttöön, ja siellä on käytettävissä erilaisia soittimia ja muuta terapiavälineistöä. Musiikkiterapian toteutusmuotoja ovat yksilö- tai ryhmäterapia sekä perhelähtöiset ja perheterapeuttiset työskentelytavat. Lapsen kuntoutukseen sisältyy terapiakäyntien lisäksi moniammatillista yhteistyötä sekä usein vanhempien ohjaus- ja tukikäyntejä.

Lasten kuntoutussuunnitelmat tehdään yleensä vuodeksi kerrallaan. Lyhimmillään terapiaprosessi kestää noin vuoden, mutta usein se voi myös olla useamman vuoden kestävä pitkäjänteinen prosessi.

Mitä musiikkiterapiassa tehdään?

Musiikkiterapiassa käytettävät menetelmät vaihtelevat asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja terapeutin käytössä olevien menetelmien mukaisesti. Lastenneurologisten asiakkaiden musiikkiterapiassa käytetään monipuolisesti esimerkiksi laulamiseen ja äänenkäyttöön perustuvia menetelmiä sekä soittamiseen ja kliiniseen improvisaatioon perustuvia menetelmiä. Lasta voidaan kannustaa myös tekemään omia sävellyksiä ja sanoituksia esimerkiksi Tarinasäveltämisen® keinoin. Myös kuvionuotteja, erilaisia kuvamateriaaleja ja digitaalisia sovelluksia saatetaan hyödyntää. Musiikin kuunteluun voidaan yhdistää rentoutumista, vibroakustista hoitoa tai musiikin mukaan liikkumista. Mahdollisuuksien mukaan lapsen kanssa myös keskustellaan tai terapiassa esille nousevia teemoja käsitellään esimerkiksi leikin tai piirtämisen avulla. Osalla musiikkiterapeuteista on erillinen, neurologiseen kuntoutukseen kehitetty Toiminnallisen musiikkiterapiamenetelmän (TMT) koulutus. TMT-menetelmällä tuetaan muun muassa lapsen havaintomotorisia taitoja, tarkkaavuuden suuntaamista ja valmiuksia vastavuoroiseen toimintaan.

Musiikkiterapia eri asiakasryhmille