loader

Vibro- tai fysioakustisen hoidon tavoitteet liittyvät usein kehollisiin kuntoutustarpeisiin, kuten spastisuuteen sekä erilaisten kiputilojen, unettomuuden, stressiperäisen oireilun ja syömishäiriöiden hoitoon. Rentoutumisen ja rauhoittumisen tavoite hoidossa on yleisesti ensisijaista. Vibroakustinen menetelmä on hyvä vaihtoehto erilaisten kehollisten vaivojen hoitamiseen ja lisäämään asiakkaan kehontuntemusta. Hoito on hyvin siedetty ja se on koettu pääasiassa miellyttävän tuntuisena. Hoito voidaan liittää osaksi psykoterapeuttista työskentelyä ja sitä voidaan hyödyntää myös päihdekuntoutuksessa tai työhyvinvoinnin tukemisessa.

Vibroakustinen hoito toteutuu useimmiten sairaalan tai kuntoutuslaitoksen tiloissa tai yksityisen terapeutin toimitilassa. Jotkut vibroakustisen hoidon laitteistoista ovat myös liikuteltavissa. Vibroakustisen hoidon toteutuessa osana kuntoutusjakson musiikkiterapiatyöskentelyä, voi sen kesto olla jopa vuosia. Laitosympäristössä hoitoa pyritään pääsääntöisesti toteuttamaan tiiviinä 10-20 hoitokerran sarjoina, jotka toteutuvat yleensä 1-3 kuukauden aikana.

Vibroakustinen hoito on matalataajuista siniäänivärähtelyä. Hoidossa käytetään tyypillisesti taajuuksia väliltä 20Hz-120Hz ja värähtely johdetaan kehoon vibro- tai fysioakustiseen laitteistoon kuten patjaan tai tuoliin asennettujen erityisten kaiuttimien kautta. Musiikkiterapeuttien toteuttamaan vibroakustiseen hoitoon yhdistetään myös musiikin kuuntelua ja terapeuttista vuorovaikutusta, jolloin voidaan fyysisten tuntemusten lisäksi työskennellä myös asiakkaan emotionaalisten, sosiaalisten ja kognitiivisten haasteiden parissa. Tyypillisesti hoitotapahtuman alkuun saatetaan liittää esimerkiksi ohjattu rentoutuminen ja tarvittaessa hoidon ohessa hyödynnetään erilaisia asiakkaan tarpeen mukaisia kyselyitä hoidon vaikuttavuuden arvioimiseksi.

Musiikkiterapia eri asiakasryhmille

 

Miksi musiikkiterapiaa?

Varhaiseen vuorovaikutussuhteeseen kohdennettu musiikkiterapia ajoittuu erityistä vuorovaikutuksen tukea tarvitsevan pienen lapsen ja perheen elämäntilanteeseen. Tuki ja hoito kohdentuu pikkulapsiperheisiin, joissa voi olla biologisista, psyykkisistä tai sosiaalisista syistä varhaisessa vuorovaikutuksessa ilmeneviä riskitekijöitä. Terapiassa keskeisintä on vauvan, myös kohtuvauvan, ja hoivaajan välisen vuorovaikutussuhteen vahvistuminen.

Äitiyden ja isyyden alkutaipaleella vanhemmat ovat erityisen avoimia ja herkkiä asettumaan hoidolliseen suhteeseen, joka mahdollistaa myös terapeuttisessa suhteessa asioiden työstämisen. Terapeutista tulee perheelle erityinen ja intensiivisessä hoitosuhteessa voidaan pienessä ajassa saada aikaan iso muutos rakentamalla perheelle omaa uutta yhteistä tarinaa. Varhaiseen vanhemmuuteen liittyvä erityinen vastaanottavuus ja herkkyys uuden elämäntilanteen tullessa todeksi avaa uudenlaisia psyykkisiä mielentasoja. Musiikkiterapiassa vanhemmalle mahdollistuukin asettuminen omien toiveiden, haaveiden ja pelkojen maastoon etsien ja tukien omanlaisen vanhemmuuden polun kulkemisessa. Vanhempien vastaanottavuus hoidolle ja hoivalle aktivoi myös vanhemman oman hoivakokemuksen merkityksen. Musiikilla ja musiikkiterapialla on erityinen merkityksensä sen erityispiirteiden, ihmisen varhaisia tasoja luonnostaan koskettavien ulottuvuuksiensa vuoksi. Vauva havaitsee äänten korkeutta, sointiväriä ja kestoa, kykenee tunnistamaan kuulemiaan melodia- ja rytmikuvioita jo syntyessään. Vauva ymmärtää puheen sävelkorkeuden ja -kulun, keston ja painotuksen muutoksia, joiden kautta puheen välittämiä tunnetiloja ja merkityksiä havaitaan. Vanhemman puhetavan melodiat ovat affektitasoltaan merkityksellisiä vauvalle; kosketus, katse, liike, äänen melodia merkitsee enemmän kuin puhuttu kieli.

Miten musiikkiterapiaan pääsee?

Lapset ja/tai heidän vanhempansa ohjautuvat terapiaan esimerkiksi lastenpsykiatrian poliklinikan, sairaanhoitopiirin tai perheneuvolan lähetteellä. Maksavana tahona voi edellä mainittujen lisäksi olla Kela, sosiaalitoimi tai perhe itse. Tapaamiset musiikkiterapeutin kanssa toteutuvat usein kotikäynteinä, jotka mahdollistavat hoidon moninaisen ulottuvuuden asettumiselle perheen arkeen. Musiikkiterapia voi toteutua myös terapeutin omassa toimitilassa, terapian maksajan osoittamissa tiloissa tai poliklinikan tai sairaalan tiloissa terapeutin työskentelypaikasta riippuen. Tapaamiset toteutuvat yhdestä kahteen kertaan viikossa ja ovat kestoltaan 60-90 minuuttia. Useimmiten hoitojaksot ovat pituudeltaan puolesta vuodesta vuoteen.

Mitä musiikkiterapiassa tehdään?

Musiikkiterapiassa tuetaan hoidollisin tavoittein vanhemman ja lapsen välistä tunneyhteyttä moniaistimuksellisuuden mahdollistaessa kohtaamista turvallisen ja hyväksyvän hoivan tilassa. Vanhemmalle ja vauvalle luodaan tilanteita kohdata toisensa kannatellen molempia keskinäiseen vuorovaikutukseen. Vauva aistii kokonaisvaltaisesti oman kehonsa tuntemuksia ja vanhemman välityksellä saatuja kokemuksia. Aistihavaintojen pohjalta syntyy kokemus omasta itsestä ja sen arvosta vahvistaen ja tukien vauvan sensomotorista reagointia, fyysistä ja psyykkistä. Lauluääni ja loruilu herättävät vauvassa ja hoivaajassa tärkeitä tunnekokemuksia ja antavat pohjaa tunnepuolen kehittymiseen. Korjaavat kokemukset tapahtuvat turvallisessa vuorovaikutuksessa ja tunnesuhteessa yhteensoinnuttamalla. Keskeistä on löytää tapa, jolla vanhempi kykenee ilmaisemaan itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan itsestään ja lapsestaan rakentaen samalla heidän suhdettaan. Vanhempi-lapsi vuorovaikutusterapian keskeinen piirre on hoidon kohdistaminen suhteeseen lapsen kehitystä korjaavasti tai ennalta ehkäisevästi. Terapia on psykoterapeuttista työskentelyä; hoivaajan asettumista oman itsen, vanhemmuuden ja lapsen havainnointiin ja ymmärtämiseen vuorovaikutusta vahvistaen ja tukien.

Varhaisen vuorovaikutussuhteen tukemiseen fokusoitu musiikkiterapia edellyttää terapeutilta perehtymistä ja tietämystä varhaisen vuorovaikutuksen erityisiin hoidollisiin tekijöihin, vuorovaikutusterapeuttisiin vaikuttamisen väyliin sekä varhaisen vuorovaikutussuhteen arviointimenetelmiin ja tekniikoihin.

Musiikkiterapia eri asiakasryhmille

Miksi musiikkiterapiaa?

Riippuvuudesta kuntoutuvan henkilön musiikkiterapian tavoitteena voi olla muun muassa kuntoutuminen takaisin yhteiskuntaan, työelämään paluu, opetteleminen toimimaan sosiaalisissa tilanteissa sekä ymmärryksien lisääminen liittyen omiin vuorovaikutustaitoihin. Päihde- tai muun riippuvuusongelman taustalla tai ohessa saattaa olla myös muuta psyykkistä oireilua, johon musiikkiterapian keinoin voidaan hakea apua. Musiikkiterapiaan tulemisen kynnys on matala ja asiakkaan suhde itselle merkitykselliseen musiikkiin kannustaa häntä terapiaan osallistumisessa ja kiinnittymisessä.

Miten musiikkiterapiaan pääsee?

Aikuiset ohjautuvat musiikkiterapiaan lääkärin lähetteellä esimerkiksi psykiatrian poliklinikoiden, päihdehoitoon erikoistuneiden tai muiden terveydenhuollon yksiköiden, vakuutusyhtiöiden tai sosiaalipalveluyksiköiden toimesta. Kela korvaa musiikkiterapiaa kuntoutuspsykoterapiana 16-25 –vuotiaille, ja myös tällöin lääkärin lähete tarvitaan. Musiikkiterapiaan on mahdollista päästä myös itse maksaen. Tapaamiset musiikkiterapeutin kanssa toteutuvat joko terapeutin omassa toimitilassa tai terapian maksajan osoittamissa tiloissa. Musiikkiterapia saattaa toteutua myös poliklinikan tai sairaalan tiloissa terapeutin työskentelypaikasta riippuen. Hoidon puitteet sekä tavoitteenasettelu vaikuttavat hoitoprosessin kestoon. Lyhytterapiaryhmät voivat kokoontua esimerkiksi 12 kertaa ja erilaiset bändi- tai muut musiikkiterapiaryhmät jopa useita vuosia. Yksilömusiikkiterapian tyypillinen kesto on noin 1-3 vuotta.

Mitä musiikkiterapiassa tehdään?

Musiikkiterapiassa käytettävät menetelmät vaihtelevat asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja terapeutin käytössä olevien menetelmien mukaisesti. Ryhmätoiminnassa hyödynnetään usein bändisoittoa tai kokoonnutaan musiikkiterapiaryhmään, jossa käytetään erilaisia musiikkiterapian menetelmiä. Ryhmätoimintaan voidaan myös liittää yksilöllisesti suunniteltua vibroakustista hoitoa. Riippuvuuskuntoutujien yksilömusiikkiterapiassa käytettyjä menetelmiä ovat puolestaan soittaminen, musiikin tekeminen, laulaminen, musiikin kuuntelu, terapeuttinen keskustelu sekä yksilöllisesti suunniteltu vibroakustinen hoito.

Musiikkiterapia eri asiakasryhmille

Miksi musiikkiterapiaa?

Nuori voi hakeutua musiikkiterapiaan esimerkiksi tunne-elämän, käytöshäiriöiden, kehitykseen liittyvien tai sosiaalisten vuorovaikutusongelmien vuoksi. Tällaisia voivat olla muun muassa masennus, ahdistuneisuus, erilaiset pelkotilat, paniikkioireet, traumatisoituminen, persoonallisuus- ja mielialahäiriöt, skitsofrenia, vuorovaikutuksen ongelmat, käytöshäiriöt, päihteiden käyttö, kehityksen viivästyminen, autisminkirjon häiriöt, syömishäiriöt, sukupuoli-identiteetin selvittely sekä koulukiusatuksi tulemiseen, perheen ongelmatilanteisiin tai vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat.

Musiikkiterapia tarjoaa keskustelun lisäksi vaihtoehtoisia kanavia itsensä ilmaisemiseen, kosketuksen saamiseen omiin tunteisiin sekä niiden käsittelyyn. Usein kyseisillä asiakkailla hoito ei etene perinteisten keskustelupohjaisten psykoterapioitten keinoin. Kyky tuottaa puhetta saattaa olla rajallinen tai sitä ei ole lainkaan, mikäli asiakkaalla esiintyy esimerkiksi mutismia, kielenkehityksen häiriöitä, autisminkirjon häiriöitä tai muita psyykkisistä tai neurologisista syistä esiintyviä kommunikaatiovaikeuksia. Monipuolinen tunnepohjainen työskentely mahdollistuu musiikkiterapian menetelmien, kuten musiikin kuuntelupohjaisten menetelmien ja kliinisen improvisaation keinoin. Musiikilla on tutkitusti myös ominaisuuksia, jotka aktivoivat aivotoimintoja, esimerkiksi juuri tunteita sekä emotionaalista muistia. Musiikki terapian välineenä auttaa terapiaan sitoutumisessa ja motivoi terapiassa käymiseen. Musiikki tarjoaa myös turvallisen ja sosiaalisesti hyväksyttävän tunteiden purkamisen väylän, jota asiakkaan on siirrettävyytensä ansioista mahdollista käyttää myös arjessa. Musiikissa tunteiden säätely on sisäänrakennettua – sitä voidaan käyttää rauhoittavana tai kiihdyttävänä elementtinä tarpeen mukaan. Musiikkiterapiassa musiikin tekeminen on luonteeltaan positiivista ja nuorta kannustavaa, mikä tukee nuoren myönteisen minäkuvan kehittymistä. Musiikkiterapian tavoitteet nuorilla keskittyvät usein psyykkisen voinnin, toimintakyvyn tai sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittymiseen, ikätasoisen kehityksen tukemiseen sekä opiskelu- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Miten musiikkiterapiaan pääsee?

Nuoret ohjautuvat musiikkiterapiaan lääkärin lähetteellä. Terapiaa tarvitsevan nuoren tulee hakeutua oma alueensa nuorisopsykiatriselle poliklinikalle. Musiikkiterapiaa voivat kustantaa erikoissairaanhoito omana palvelunaan tai ostopalveluna tai Kela vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena tai kuntoutuspsykoterapiana. Täysi-ikäinen voi hakeutua Kelan kuntoutuspsykoterapiaan myös yksityislääkärin lähetteellä.

Tapaamiset musiikkiterapeutin kanssa toteutuvat joko terapeutin omassa toimitilassa, terapian maksajan osoittamissa tiloissa tai koulukäynteinä. Musiikkiterapia saattaa toteutua myös poliklinikan tai sairaalan tiloissa terapeutin työskentelypaikasta riippuen. Nuorten musiikkiterapiaprosessit kestävät noin 1-4 vuoden ajan.

Mitä musiikkiterapiassa tehdään?

Musiikkiterapiassa käytettävät menetelmät vaihtelevat asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja terapeutin käytössä olevien menetelmien mukaisesti. Nuorten musiikkiterapiassa käytettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi soittaminen, improvisaatio, kappaleiden säveltäminen ja sovittaminen, laulaminen ja musiikin kuuntelu yhdistettynä keskusteluun, piirtämiseen, rentoutumiseen, liikkumiseen tai kirjoittamiseen. Musiikkiterapeutista riippuen käytössä saattaa olla myös vibroakustinen menetelmä tai kuvionuottimenetelmä sovelluksineen. Myös keskustelu ja verbalisointi kuuluvat nuorten musiikkiterapiaan.

Musiikkiterapia eri asiakasryhmille

Miksi musiikkiterapiaa?

Lapset ohjataan musiikkiterapiaan muun muassa vuorovaikutuksen pulmien vuoksi, jolloin apua tarvitaan esimerkiksi kontaktiin tulemiseen ja siinä pysymiseen, aloitteellisuuteen tai aloitteiden vastaanottamiseen ja vastavuoroisuuteen. Läheisiin ihmissuhteisiin liittyvien katkosten ja kehityksellisen traumatisoitumisen seurauksena kuntoutuksen fokuksessa voi olla kiintymyssuhteen synnyttäminen, tukeminen tai vahvistaminen. Näkyvänä syynä lapsen terapiaan tuloon ovat usein käyttäytymisen haasteet, joita voivat olla muun muassa puutteellinen tunteiden säätelykyky. Tämä voi ilmetä aggressiivisuuden tai erilaisina vetäytymisen muotoina, mutistisina piirteinä. Muita syitä voivat olla esim. haastava elämäntilanne, arkea hankaloittavat pelot, vaikeudet keskittyä, voimakas omaehtoisuus toiminnassa, pakko-oireisuus tai huono itsetunto. Lastenpsykiatrian kautta tulevilla asiakkailla on myös joskus neuropsykiatrista taustaa, jolloin apua saatetaan hakea edellä mainitun lisäksi tarkkaavuuden säätelyn ja oppimisvalmiuksien tukemiseen.

Musiikki tavoittaa lapsen ei-sanallisen varhaisen tason, jolla alueella vuorovaikutuksen ja kiintymystrauman pulmat usein ovat. Vuorovaikutuksen harjoitteleminen ilman sanoja on mahdollista kliinisen improvisaation keinoin, mutta myös strukturoidummissa soittotilanteissa. Musiikki tarjoaa myös turvallisen ja sosiaalisesti hyväksyttävän tunteiden purkamisen väylän, jota asiakkaan on siirrettävyytensä ansioista mahdollista käyttää myös arjessa. Musiikissa tunteiden säätely on sisäänrakennettua – sitä voidaan käyttää rauhoittavana tai kiihdyttävänä elementtinä tarpeen mukaan. Musiikin avulla omaehtoisen toiminnan rinnalle voidaan esim. instrumentin soiton opetustilanteessa vähitellen luoda turvallisia malleja toisenlaiseen olemiseen. Musiikkiterapiassa musiikin tekeminen on luonteeltaan positiivista ja lasta kannustavaa, mikä tukee lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä.

Lasten musiikkiterapian tavoitteita voivat olla muun muassa tunteiden säätelykyvyn kehittyminen tai tunteiden tunnistaminen, ilmaisu ja nimeäminen. Usein tavoitteena on vuorovaikutustaitojen parantaminen tai kiintymyssuhteen synnyttäminen, tukeminen ja vahvistaminen. Musiikkiterapian avulla voidaan tukea lapsen itseilmaisua, oma-aloitteisuutta sekä tukea positiivista minäkuvaa onnistumisen kokemusten kautta. Keskittymiskyvyn lisääminen tai omaehtoisuuden väheneminen ovat myös tyypillisiä tavoitteita.

Miten musiikkiterapiaan pääsee?

Lapset ohjautuvat terapiaan sairaanhoitopiirin tai perheneuvolan lähetteellä. Maksavana tahona voi edellä mainittujen lisäksi olla Kela, sosiaalitoimi tai perhe itse. Tapaamiset musiikkiterapeutin kanssa toteutuvat joko terapeutin omassa toimitilassa, terapian maksajan osoittamissa tiloissa tai tarpeen vaatiessa myös asiakkaan koulu- tai päiväkotiympäristössä. Musiikkiterapia saattaa toteutua myös poliklinikan tai sairaalan tiloissa terapeutin työskentelypaikasta riippuen. Lasten musiikkiterapiaprosessit kestävät pääasiassa 1-4 vuotta lähettäjätahosta riippuen.

Mitä musiikkiterapiassa tehdään?

Musiikkiterapiassa käytettävät menetelmät vaihtelevat asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja terapeutin käytössä olevien menetelmien mukaisesti. Lasten musiikkiterapiassa eniten käytettyjä menetelmiä ovat soittaminen, laulaminen ja kliininen improvisointi. Musiikin kuuntelu ja omien laulujen tekeminen kuten myös tanssi, kuvallinen ilmaisu ja lapsesta lähtevän leikin hyödyntäminen voivat olla osana prosessia. Asiakaslähtöisesti työskentelyssä voidaan hyödyntää sekä strukturoituja että ei-strukturoituja työtapoja ja menetelmiä. Asiantuntemuksensa mukaan musiikkiterapeutti voi hyödyntää myös esimerkiksi kiintymyspohjaisia leikkejä, joihin liitetään musiikkia. Musiikkiterapian toteutuessa perhetapaamisina tai työskenneltäessä lasten vanhempien kanssa, voidaan tapaamisilla myös keskustella ja hyödyntää perheterapian ja dialogisuuden periaatteita.

Musiikkiterapia eri asiakasryhmille

Miksi musiikkiterapiaa?

Musiikkiterapiaan ohjautuvilla lastenneurologian asiakkailla voi olla haasteita lähes millä toimintakyvyn osa-alueella tahansa, kuten motoriikassa, aistien toiminnassa, muistitoiminnoissa, tarkkaavuuden suuntaamisessa ja ylläpitämisessä, oman toiminnan ohjailussa, kielellisissä toiminnoissa, kommunikoinnissa ja vuorovaikutuksessa, oppimisessa, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä sekä suhteessa omaan itseen ja ympäristöön (minäkuva, itseluottamus ja ihmissuhteet). Musiikkiterapian tavoitteet voivat liittyä yhteen tai useampaan näistä osa-alueista.

Musiikkiterapiassa toiminta voidaan mukauttaa kunkin lapsen tasoon sopivaksi, jolloin se tuottaa onnistumisen kokemuksia. Tämä kehittää lapsen oma-aloitteisuutta ja itseluottamusta. Musiikki on monipuolinen ja erittäin motivoiva terapian väline, joka mahdollistaa monenlaisten taitojen harjoittelun hauskalla ja leikinomaisella tavalla. Rytmin hahmottaminen on keskeistä niin motoriikan kuin puheen kehityksessä. Musiikki tukee tarkkaavuuden suuntaamista käsillä olevaan toimintaan. Musiikki voi toimia itseilmaisukanavana silloin, kun puheilmaisu on vaikeaa tai mahdotonta. Musiikin avulla on myös mahdollista saada kontakti sellaiseenkin lapseen, jota puhe ei tavoita. Musiikkiterapialla voidaan kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja ja perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. Tutkimusten mukaan osallistuminen musiikilliseen toimintaan on hyväksi lasten kehittyville aivoille. Aivotutkimuksissa on todettu positiivisia vaikutuksia muun muassa lasten keskittymiskykyyn, kuullun prosessointiin, muistiin, motorisiin taitoihin ja lukemaan oppimiseen. Diagnoosikohtaista tutkimusnäyttöä löytyy eniten autististen lasten musiikkiterapiasta; musiikkiterapian menetelmin voidaan kuntouttaa näiden lasten kommunikointi- ja vuorovaikutustaitoja.

Miten musiikkiterapiaan pääsee?

Lastenneurologiset asiakkaat ohjautuvat musiikkiterapiaan usein erikoissairaanhoidon tai kehitysvammahuollon yksiköiden kautta. Kuntoutussuunnitelmia tekevät myös kuntien moniammatilliset kuntoutustyöryhmät. Terapian maksajana voi olla esimerkiksi lapsen kotikunta, sairaanhoitopiiri tai Kela. Lapsi voi saada musiikkiterapiaa Kelan järjestämänä vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin, kun sairaus tai vamma aiheuttaa hänelle huomattavia vaikeuksia osallistumisessa ja suoriutumisessa kotona, päiväkodissa tai koulussa. Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen tarvitaan aina julkisessa terveydenhuollossa tehty kuntoutussuunnitelma. Toisinaan vanhemmat hakevat lapselleen terapiaa tai arviointijaksoa omasta aloitteestaan.

Terapiakäynnit voidaan toteuttaa musiikkiterapeutin vastaanotolla tai tarpeen mukaan lapsen arkiympäristössä, esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa. Musiikkiterapeutin vastaanottotila on tavallisesti suunniteltu ja sisustettu nimenomaan musiikkiterapiakäyttöön, ja siellä on käytettävissä erilaisia soittimia ja muuta terapiavälineistöä. Musiikkiterapian toteutusmuotoja ovat yksilö- tai ryhmäterapia sekä perhelähtöiset ja perheterapeuttiset työskentelytavat. Lapsen kuntoutukseen sisältyy terapiakäyntien lisäksi moniammatillista yhteistyötä sekä usein vanhempien ohjaus- ja tukikäyntejä.

Lasten kuntoutussuunnitelmat tehdään yleensä vuodeksi kerrallaan. Lyhimmillään terapiaprosessi kestää noin vuoden, mutta usein se voi myös olla useamman vuoden kestävä pitkäjänteinen prosessi.

Mitä musiikkiterapiassa tehdään?

Musiikkiterapiassa käytettävät menetelmät vaihtelevat asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja terapeutin käytössä olevien menetelmien mukaisesti. Lastenneurologisten asiakkaiden musiikkiterapiassa käytetään monipuolisesti esimerkiksi laulamiseen ja äänenkäyttöön perustuvia menetelmiä sekä soittamiseen ja kliiniseen improvisaatioon perustuvia menetelmiä. Lasta voidaan kannustaa myös tekemään omia sävellyksiä ja sanoituksia esimerkiksi Tarinasäveltämisen® keinoin. Myös kuvionuotteja, erilaisia kuvamateriaaleja ja digitaalisia sovelluksia saatetaan hyödyntää. Musiikin kuunteluun voidaan yhdistää rentoutumista, vibroakustista hoitoa tai musiikin mukaan liikkumista. Mahdollisuuksien mukaan lapsen kanssa myös keskustellaan tai terapiassa esille nousevia teemoja käsitellään esimerkiksi leikin tai piirtämisen avulla. Osalla musiikkiterapeuteista on erillinen, neurologiseen kuntoutukseen kehitetty Toiminnallisen musiikkiterapiamenetelmän (TMT) koulutus. TMT-menetelmällä tuetaan muun muassa lapsen havaintomotorisia taitoja, tarkkaavuuden suuntaamista ja valmiuksia vastavuoroiseen toimintaan.

Musiikkiterapia eri asiakasryhmille